Elias Lönnrot -keskus avattiin Kajaanin Raatihuoneella 2.7.2007. Elias Lönnrot -seuran tavoitteena on ollut yli kymmenen vuotta kestäneen toiminnan alusta asti Lönnrotia esittelevän keskuksen perustaminen Kajaaniin. Tämä on ollut hänen kotikaupunkinsa kahden vuosikymmenen ajan. Lönnrotin perintö on pohjaton aarre, jota voidaan ammentaa Kainuun ja Suomen hyväksi monenkin toimijan voimin. Kajaanin kaupunki on antanut Elias Lönnrot -seuran käyttöön tilat Elias Lönnrot -keskusta varten Kajaanin Raatihuoneelta. Lönnrot-keskuksen tilat Raatihuoneella ovat keskuksen toiminnan tukipiste, jossa voidaan esitellä pienille ryhmille Elias Lönnrot kajaanilaisena henkilönä ja hänen täällä tekemäänsä monipuolista työtä.

Elias Lönnrot -keskuksen tilat on kalustettu 1800-luvun henkisillä talonpoikaisrokokookalusteilla. Ne muistuttavat Louis Sparren ikuistamaa Lönnrotin tuolia Kajaanin-kodissa.

Lönnrot-keskuksen tilat voivat toimia myös muiden kulttuuritahojen ja -järjestöjen kokous- ja tapahtumatiloina. Esimerkiksi Kainuun lausujien 30-vuotisjuhla ja Kajaanin Runoviikon tapahtumia toteutettiin tiloissa samalla viikolla.

Raatihuoneen esittelytaulu on paljastettu Raatihuoneen portin pieleen. Se kertoo Raatihuoneen ja Lönnrotin historiasta, jotka liittyvät hyvin läheisesti yhteen. Raatihuone valmistui 1831. Lönnrot tuli Kajaaniin 1833. Lönnrot suoritti keskeisimmän osan elämäntyöstään Kajaanissa toimiessaan vuosina 1833–1854 piirilääkärinä.

Lönnrot-seuran kunniapuheenjohtaja Tuulikki Yli-Lonttinen esitti avajaisissa kalevalaisen vieraan tervehdyksen.

Viime syksyn aikana seura tutki tilojen sisustamista käyttäen asiantuntijoina mm. tutkija FT Heikki Rytkölää, Kajaanin kaupungin ja Kainuun museon, Porvoon museon ja Sammatin Lammin talon asiantuntijoita. Heikki Rytkölä löysi taiteilija Louis Sparren Suomen Kuvalehdessä 1800-luvun loppupuolella julkaiseman artikkelin, jossa oli piirros Lönnrotin tuolista, joka oli ainoa todiste siitä, millaista kalustoa Lönnrotilla on saattanut olla. Raatihuoneen tilaan on hankittu 28 talonpoikaisrokokootuolia ja kaksi pöytää.

Kuvassa vasemmalta lukien Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, Kainuun Eino Leino -seuran varapuheenjohtaja Heljä Tervo, Elias Lönnrot -seuran sihteeri Johanna Anttonen ja Lapin yliopiston rehtori, professori Mauri Ylä-Kotola.

Raatihuoneen sisätiloihin on valmistettu Lönnrotin ystävän, taiteilija Louis Sparren Kajaanin historiaa kuvaavista teoksista pienoisnäyttely, jossa on Heikki Rytkölän laatimat esittelytekstit. Kainuun Sanomat on kehittämispäällikkö Osmo Korhosen johdolla suunnitellut ja toteuttanut ulkona olevan Raatihuoneen esittelytaulun, Sparren taulut sekä kuvat Lönnrotista ja hänen perheestään.

Tavoitteena on kehittää keskuksen verkostomaisesta toimintakokonaisuudesta vähitellen myös virtuaalinen toimintaympäristö, joka perustuu digitaalisen av-teknologian ja tietoverkkojen käyttöön. Lönnrot keskuksen tilassa voidaan toteuttaa myös pienimuotoisia näyttelyitä virtuaalisten esitysten ohella. Tässä liittymäpinta Lapin yliopistoon sijoitettuihin professori Juha Pentikäisen kokoelmiin muodostunee keskeiseksi.

Elias Lönnrot -keskuksen toiminnot rakentuvat vähitellen. Keskuksen tehtävinä kuuluu käytettävissä olevien voimavarojen määräämässä laajuudessa esitellä Elias Lönnrotin henkilöä ja elämäntyötä, toimia Kalevala- ja Lönnrot-aiheisiin liittyvänä kulttuuri- ja informaatiokeskuksena ja tukea yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutin ja muiden tahojen kanssa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja koulutustyötä.

Lönnrot-tilojen sisustamiseen osallistuneet ovat olleet Lönnrot-seuran tukena arvokkaassa kulttuurityössä. Oman nimen saaminen Raatihuoneeseen ei ole vain tämän päivän asia. Nimet kertovat tuleville sukupolville kuinka kansalaiset ovat olleet rakentamassa Raatihuoneen historiaa. (Lasse Lyytikäinen)