Eliakset

Elias Lönnrot -seuran juhlavuosi 2006

Tämä 1802 Sammatissa syntynyt mies, filosofian maisteri ja lääkäri Elias Lönnrot, innostui jo opiskeluaikoinaan suomenkielisen sivistyksen ja kirjallisuuden edistämisestä sekä kansanrunoudesta.

Elinaikanaan hän teki suuren työn Suomen kansan eteen. Koko elämänsä ajan hän hoiti sairaita hyvällä ja suurella sydämellä ja valisti ihmisiä terveelliseen elämään heitä neuvoen ja auttaen. Eikä siinä vielä kaikki. Leipätyönsä ohessa hän keräsi kokoon Suomen historiaa ja kansanrunoutta, ja jätti jälkeensä Suomen kansalle perinnöksi kansallistuntoa kohottavan laajan eepoksen, Kalevalan.

Kansanrunouden tallentamisen tähden hän taivalsi toista tuhatta kilometriä jalan, suksilla, soutaen, pakkasessa reessä istuen ja laivassa laineiden keinuttamana. Hän keräsi runoja, satuja, arvoituksia, sananlaskuja, kansanlauluja ja kaikkea, mikä vain kansan muistista esiin kumpusi.

Reijo Heikkinen (vas.) ja vuoden 2006 Elias Jorma Rantanen. Kuva:Lasse Lyytikäinen

Miten paljon hän meille jättikään. Lönnrotin toimeliaisuus on ollut arvostettavan tarpeellista. Ajatellaanpa, olisiko meillä ilman Lönnrotia tällä hetkellä paljon mitään, joka muistuttaisi meitä esi-isiemme mietteistä ja suvuissa kulkeneista niin monista ylöskirjaamattomista runoista, sananlaskuista ja laulelmista? Elias kokosi niistä suuren osan, ja ilman sitä osaa kulttuuristamme puuttuisi paljon olennaista.

Lönnrotin vaivannäkö on aikojen saatossa ollut kohottamassa suomalaisten isänmaantuntoa. Vaikka nykyaikamme on muuttunut paljon verraten Eliaksen aikaan, emme unohda Lönnrotin työtä ja tuotantoa. Suomi kansainvälistyy ja suomalaisuuden omat piirteet hiipuvat, mutta toivottavasti suomalaiset tulevaisuudessakin muistavat arvostaa historiaansa ja kansallista kulttuuriperintöään, sillä siitähän suomalaisuutemme rakentuu.

Jotta Elias Lönnrot säilyisi kansan mielessä, on hänen elämäntyötään ja historiaansa koottu ja laitettu nähtäville eri muodoissa. Hänen jalanjälkiään ja työtään tutkitaan tänäkin päivänä ja uudet tiedot saatetaan päivänvaloon.

Valtakunnallinen Elias Lönnrot -seura tekee tunnetuksi Lönnrotin elämäntyötä Kalevalan luojana. Seuran kotipaikkakunta on Kajaani, jossa Elias suurimman osan elämästään vietti ja lääkärin ammattiaan harjoitti.

Lönnrot-seminaarissa oli yleisöä yli sata henkeä. Kuva:Lasse Lyytikäinen

Vuonna 2006 Elias Lönnrot -seura juhlii 10. ikävuottaan. Juhlaseminaari pidettiin lauantaina 8.4.2006 Kajaanin yliopistokeskuksella. Paikalla oli seuran jäseniä, kaikki seuran vuosittain valitsemat vuoden Eliakset, sekä muita kuulijoita, nuorempia ja vanhempia. Me varhaiskasvatuksen opiskelijat olimme kaikkein nuorimpia ja tunsimme alussa vähän joukkoon kuulumattomuutta, kunnes huomasimme, ettei seminaari olekaan tarkoitettu Lönnrot-asiantuntijoille vaan kaikille suomalaisille: ihmisille, jotka halusivat palautella mieleen kulttuurimme tärkeän henkilön.

Yksi Elias Lönnrot -seuran tehtävä on herättää suomalaisten Kalevala-harrastusta. Se on tärkeää kotiseutukasvatusta ja tarpeellista, sillä tämän päivän ihminen on jo vieraantunut Kalevalan kielestä. Varsinkin nuorten ikäryhmien mielenkiinto ja harrastuneisuus Kalevalaan on kovin vähäistä. On kuitenkin huomattavissa piirteitä siitä, että aletaan jälleen enemmän arvostaa kulttuurihistoriaa. Muun muassa talouden piirissä on jo havaittavissa kulttuurin merkityksen laajenemista.

Mitä globaalimmaksi aikamme muuttuu, sitä tärkeämpää on nostaa esille suomalaisuutta. Suomi on pieni maa, mutta meillä on muista maista kovasti poikkeava kulttuurinen historia. Ja mikä olisi sen parempaa suomalaisuutta kuin aito Kalevala. Kalevalan tapahtumat ja henkilöt kuvaavat suomalaisuuden piirteitä, niitä piirteitä, joita tänäkin päivänä meistä löytyy.

Elias Lönnrotia muistutetaan mieliimme suomalaisen kulttuurin päivinä, Kalevalan päivänä 28.2. sekä Suomen kielen päivänä 9.4. Tulevina aikuisina, vanhempina ja kasvattajina voimme kertoa lapsille ja nuorille suomalaisuus-eepoksen tekijästä ja näin saattaa tietämystä omalta osaltamme jälkipolville.

(Marja Pellonpää ja Laura Vilponen, Kajaanin Kampus tiedotuslehti Huhtikuu 2006)